torstai 20. marraskuuta 2014

A British bank is run with precision, a British home requires nothing less

Throwback thursday again ja tällä kertaa matkataan puolen vuoden taakse viime huhtikuuhun ja asuihin, jotka jäi silloin julkaisematta. Iski ehkä hieman ikävä punasta tukkaa, maihareita joista löyty kevään lopuksi viiden sentin reikä sekä sitä, että olen pukeutunu päivisin muuhunki ku pinkkeihin hellokittykalsareihin ja kisuyöpaitaan. Vähän nolona nimittäin tunnustan, että olen viimisen parin viikon ajan eläny lähinnä edellä mainituissa. Jotta ei kuitenkaan liian haikailuksi menis tämä homma, niin listataanpa pari juttua, joista olen tykkäilly näiden parin viikon aikana.

- Täydellisen sävyinen leijonankeltainen villalanka.

- MyLittlePony -joulukalenteri, jonka kanssa-asukki auliisti mulle osti ku olin silmät hehkuen sitä hypistelly. En tiijä, mikä ponivaihe mulle on iskeny näin 15 vuotta myöhässä, mutta saatoin tänään lisätä pukin toivelistaan karvasen poniavaimenperän, jolla on siivet ja liila harja!

- Ketut printeissä, koruissa, luonnossa ja eläinvideoissa.

Desktop205
DSC_0012 (2)

- Just oikeanasteisesti löllö mutakakku.

- Putous. Tiijän, että kyseinen ohjelma jakaa mielipiteet melko näppärästi kahtia, mutta minusta se sisältää usein oikein oivaltavaa yhteiskuntakritiikkiä ja parhaimpina hetkinään saa minut hihittämään lähes pissit housuissa. Tottakai tässäkin ohjelmassa sorrutaan hetkittäin navanalushuumoriin ja vaivaannuttaviin sketseihin, mutta toisaalta on todella vaikeaa olla koko ajan hauska ja ihan kaikkia miellyttävällä tavalla. Onneksi ei tarvikaan. Svetlana for the win!

- Postikorttien ostaminen ihan muuten vaan.

- Vanhojen Trendien uudelleen lukeminen. Multa löytyy ympäri kämppää ripotelluista kasoista noin neljän vuoden lehdet eikä ole koskaan käyny mielessä heittää niitä pois ekan lukemiskerran jälkeen. Minusta lehdet on superkivoja, koska ne visuaalisena ihmisenä tykkään katella kuvia ja lyhyitä tekstejä ehtii lukea vaikka aamukahvipöydässä. Kaikista eniten tykkään eri ihmisten tyylejä esittelevistä jutuista, voisin lukea niitä sivukaupalla.

- Lihapullien pyörittely hieman ennen puoltayötä.

Desktop206
DSC_1171 (2)

- Söpöt astiat kissankuvilla.

- Murojen syöminen ekaa kertaa moneen vuoteen. Valitsin kaiken lisäksi vielä niitä sokerihuurrettuja versioita, ihan vaan siksi että oon nyt aikuinen ja voin. Erityisen herkullisia banaanin tai mansikoiden kanssa ja tietysti muumikulhosta nautittuna.

- Kanssa-asukki, joka herää päiväunilta hyräillen Mary Poppins -biisejä ja haluaa katsoa Disney-piirrettyjä ennen nukkumaanmenoa.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Brown paper packages tied up with strings, these are a few of my favorite things

Minun teki mieli listailla jotain kivaa tänään ja päädyin koruihin, koska noh, korut on kivoja ja mulla on tällä hetkellä koruvaihe. Olen yleisesti melko nirso korujen suhteen ja omistan niitä nykyään kohtuullisen (tässä vaiheessa kanssa-asukki tuhahtaa) vähän, sillä myin pois monia ketjuliikkeistä ostettuja asustekoruja todettuani, että käytän niitä verrattain vähän. Näin tulee toivottavasti pikkuhiljaa säästettyä rahaa johonki kivempaan, joka todennäkösesti kestää pitempään. Pongaan tietysti edelleen kivoja juttuja ketjuliikkeistä, mutta eniten tykkään hopeakoruista (ihan jo kestävyytensäki takia), persoonallisista ja vähän hassuista koruista sekä sellasista, joilla on oma tarinansa eli esim. second händinä löydetyistä. Tykkään Kalevala Korusta (etenki vanhemmista malleista), Efva Attlingista, kirppiksien mummokoruista ja myös monista uudemmista suomalaisista merkeistä. Monet näistä on kuitenki sen verran hintavampia, että jäävät suurimmaksi osaksi haavelistalle siihen asti ku oon iso ja vähemmän opiskelija. Ja onneksi mulla on paljon kivoja koruja jo nyt, yks pupurasiallinen tarkalleen ottaen. Mutta katotaanpa nytte niitä lemppareita.

DSC_1728 (2)

Siinä se pupu nyt on ja sen sisällä mie siis säilytän lempikorujani. Rehellisyyden nimessä on tosin sanottava, että ihan kaikki ei mahdu tuohon (esim. kello), joten mulla on toinen pikkurasia erikseen jäljellä olevia ns. rihkamakoruja varten ihan jo siksi, ettei kaikki mene yhteen sykkyrään.

DSC_0036 (2)

Oisko tämä vaikka se suomidesign-osio? Ketun on tehny tämä taitava olento (linkki korjattu!) ja se on näteimpiä koruja, mitä mulla on ikinä ollu. Tämän takia olen tosin käyttäny sitä valitettavan vähän, sillä pelkään sen katoavan tai hajoavan. Supernätti jokatapauksessa. Nappikorvikset on titiMadamin: jääkarhut ostin nelisen vuotta sitte ja käytän niitä kausittain tosi paljon (tyyliin kaks viikkoa putkeen, jonka jälkeen ne menee hetkeksi jäähylle), pupuset sen sijaan on uudemmat. Harmillista on vain se, että mielestä nuo vuosia sitten ostetut on paremmin tehty. Linnut on Poola Katarynan, ostettu viime kesänä ja käytetty yllättävän paljon kokoonsa nähden: ajattelin ensin niiden olevan turhan "statement", mutta lopulta totesin ne just näppäriksi, koska ne piristää simppeliäki lookkia tosi paljon eikä yllättävää kyllä paina paljoa.

DSC_0019 (2)

Hopeakorut siinä niin. Näiden suhteen lempparius liittyy mieleisen ulkonäön sijaan paljon myös muistoseikkoihin, sillä lähes kaikki ovat lahjoja. Laitimmainen sydän on Attlingin ja varmaan kallein koru, jonka olen ite ostanu, vaikka kyseisen merkin tuotteiden hinnat on parin vuoden aikana noussu usealla kympillä. Ostin korun itelle 20-vuotislahjaksi ja käytin sitä nonstoppina kunnes kanssa-asukista tuli tosiaan se kanssa-asukki ja se sydän kulki mukana muuallaki kuin ketjun päässä. Edelleen koru ja sen merkitys on mulle tosi tärkeä ja malli on minun suosikkeja Attlingin mallistoista. Ristikoru on joululahja äitiltä ja tämäkin on aikanaan roikkunu kaulassa yli vuoden putkeen. Molemmat sormukset on saatu kanssa-asukilta ja korvikset itse asiassa myös, näistä käytän useimmin paksua sydänsormusta.

DSC_0030 (2)

Kello on Casion ja tätäkin käytän kausittain, yleensä nomination-rannekkeen parina (sitä en näemmä muistanu kuvata tähän, mutta siinäkin on eri ihmisistä muistuttavia laattoja). En ole ollenkaan sitä tyyppiä, joka käyttäis kelloa joka päivä ja silloinki ku se on mukana, katon kellonajan yleensä puhelimesta. Ranneketju on rippilahja minun kummitädiltä ja se loju mulla vuosia käyttämättömänä kunnes (ilmeisesti teiniangsteista ylipäästyäni) kaivoin sen esiin joskus parikymppisenä ja totesin, että se on tosi kiva simppeliydessään. Yhtään isommista charmeista en todennäkösesti tykkäis, ainakaan jos niitä on kovin monta yhdessä korussa. Sydänkorvikset on kanssa-asukilta ja supersöpöt, mutta mulla lähtee järki tuon kiinnityssysteemin kanssa: joko minun korvalehdet on liian pulleat tai sit nuo vain on pöhkösti suunniteltu.

DSC_0039 (2)

Vielä yks titiMadam, kettu tosin on kirppikseltä ja maksoi kolme euroa. Tämä on superkiva samasta syystä ku puiset linnutki, sillä tällä voi näppärästi piristää simppeliä asua. Korvikset sen sijaan on minun pitkäaikaset lempparit kaikista ketjuliikekoruista. Peacemerkit on muistaakseni Lindexiltä n. kolmen vuoden takaa ja ehtineet jo vähän tummua, mutta tuohon tyyliin se onneksi sopii. Käytän näitä kaikkien vähän boheemimpien ja hipahtavien asujen kanssa. Pallokorvikset sen sijaan taitaa olla minun ihkaekat korvikset (niiden hoitonappien jälkeen) ja olen ostanu nämä Norjasta noin viis/kuustoistavuotiaana. Ihan parhaat kaikkien pilkullisten asujen kanssa (ja pilkkujahan multa löytyy...) sekä punasen ja mustan kaverina. Mutta niin, tällaset suosikit tällä kertaa. Tykkäättekö te esim. Kalevala Koruista vai onko ihan mummojen hommia?

maanantai 17. marraskuuta 2014

In my high-heeled shoes and fancy fads, I ran down the stairs, hailed me a cab

DSC_0293 (3)k
DSC_0316 (2)
DSC_0322 (2)
DSC_0305 (2)kl

Asustusta lauantailta eli hame ja maiharit kirppikseltä, reppu Asos, huivi Ginan vanha, pipa lukioaikanen ja takki H&M alesta. Takki on eka lyhyempi talvi/syksytakki (toppamallista nyt puhumattakaan), joka mulla on ollu varmaan kuuteen vuoteen ja tuntu melkein nostalgiselta hengata taas tuollasessa. Nämä kuvat viimeistään muistuttaa minua yläaste- ja lukioajoista, jolloin kävin äitin kanssa suurta taistelua eräästä lyhyehköstä karvahuppusesta toppatakista (Micmac...), joka vaan oli pakko saada koska se oli minusta niin cool ja katu-uskottava. Sama takki piti pukea sitten myös mäkeen, jossa laskin tietysti laudalla - tämän cooleus tosin kumoutu jo sillä, että lautaan piti turvautua, koska en yksinkertasesti pysyny pystyssä suksilla... Tunturissa olikin sitten kiva hytistä pakkasessa ja teeskennellä, ettei joka kaatumiskerralla alaselkään ja housuihin tunkeutunu lumikasa tuntunu missään. Taisin käyttää mäessä myös tuota rimpulapipoa, sillä oikeasti lämmittävä tapaus olis tietysti pilannu kampauksen, joka oli tärkeä taukoranskalaisia nauttiessa - mäkkiruokakin kun oli myös mulle harvinaista (coolia!!) herkkua siihen aikaan. Oi aikoja. Sinänsä huvittavaa, että viimeksi kotona käydessäni löysin tämän nimenomaisen takin ja tunkiessani sitä syvälle kirppiskasaan äiti yllättäen nappasi sen itelleen muistoksi. Ilmeisesti se lopulta aiheutti enemmän hymyjä äitille ku käyttäjälleen. Kivaa viikkoa!

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

She waltzed across as they played that song

Nyt ois pitkästä aikaa muutamat Ouluhenkailuräpsyt tarjolla, ihan niinku ennen vanhaan, ku kameraa muisti mukanakuljettamisen lisäksi myös käyttää jossain - ja mikä tärkeintä, jopa julkasta ne kuvat.

DSC_0039 (2)
DSC_0042 (2)

Näin tutkielman esittelyn jälkeen ystävää kaupungilla ja heti ekana listalla oli tietysti kahvi - tarkemmin sanottuna vahva latte, jotta pysyisin hereillä iltaan asti. Olen todennu, että tässä iässä ei vissiin enää kannattais valvoa öitä, olo seuraavana päivänä on ihan kankkuseen verrattava...

DSC_0082 (2)
DSC_0091 (3)

Kakkujen jälkeen parit vessafriendsiet - sekä meistä että meijän fjällräveneistä. En muuten ymmärrä, miten olen jossain vaiheessa pärjänny normikånkenilla ku tuntuu, että tuo isompiki versio on mulla nykyään koko ajan täynnä (selkä kiittää ja silleen).

DSC_0135 (2)

Sit käytiin kuolaamassa vähän muita fjällräveneitä. Ehotonta rakas joulupukki -materiaalia.

DSC_0095 (2)
DSC_0104 (2)

Kirppiskierros, joka tosin jäi melko tyngäksi ku käytiin vain yks kirppari ja seki oli puoliksi tyhjä. Tosin parempi niin, sillä olis ihan bueno, jos en täyttäis vaatekaapia heti sen harventamisen jälkeen. Nyt itse asiassa vähän kyrsii, etten ostanu tuota korttia, sillä keksin just kelle se olis ollu täydellinen. Dammit.

DSC_0162 (2)

Sit löysin tuttuja ja vielä supersymppiksiä sellasia. Montakohan kirjettä joulupukille saa kirjottaa?

DSC_0150 (2)
DSC_0217 (2)

Stockan jouluosasto oli vähän pettymys tänä vuonna, sekopäisten höyhenillä ja glitterillä varustettujen marsujen ja huulipunien sijaan puolet koristeista oli pöllöjä?? Anttilasta sentään löyty lammashirvi.

DSC_0202 (2)
DSC_0232 (2)

Vielä pakolliset palloilut henkkiksen lastenosastolla (tällä kertaa löytyi karvakorvat) ennen ku hyppäsin reppuineni junaan, valmistauduin parin tunnin dataussessioon, mutta nukahdin läppäri sylissä ja tuhistelin onnellisesti perille asti.